Matkailu on kasvava tulevaisuuden ala

Matkailun merkitys Suomen taloudessa on pitkällä tähtäimellä kasvanut kovaa vauhtia. Samalla, kun matkailu kasvaa vuosittain noin viiden prosentin kasvuvauhtia koko maailmassa, myös Suomessa kysyntä lisäntyy. Suomessa kasvu on globaaliin kasvuun nähden moninkertainen. Matkailun kokonaiskysyntä on Suomessa lähes 14 miljadia euroa, ja noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Matkailu muodostaa bruttokansantuotteesta yhtä suuren osan kuin maa-, metsä- ja kalatalous, joten kysessä on merkittävä toimiala. Kasvavan kysynnän ansiosta matkailun osuus BKT:ssa tulee arvioiden perusteella kasvamaan vuoteen 2025 mennessä kolmeen prosenttiin. Matkailun kokonaiskysynnästä matkailuvienti tuotti 4,4 miljardia euroa tuloja vuonna 2017. Matkailuvientiin sisältyy muun muassa ulkomaalaisten turistien kulutus Suomessa. Matkailuun liittyvän viennin osuus on jopa kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana. Matkailuvienti kattaa yhtä suuren osan kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä. Kaikkein suurimmat osa matkailuviennin tuloista tulee henkilöliikennepalveluista (38 prosenttia) sekä kaupasta tehdyistä ostoksista (22 prosenttia). Kaikesta huolimatta matkustustase on Suomessa alijäämäinen. Toisin sanoen ulkomaalaisten turistien tuomat tulot Suomeen ovat pienemmät kuin suomalaisten kulutus ulkomailla. Vuodesta 2013 lähtien matkustustase lähti kääntymään yhä syvemmälle pakkasen puolelle, mutta vuonna 2017 lasku saatiin pysäytettyä.

Kulttuuripalvelut

Selkeästi eniten kysyntää on pääkaupunkiseudulla ja Lapissa, joissa esimerkiksi kulttuuripalvelut ja luonto houkuttelevat matkailijoita. Vähiten matkailualan palveluille on tarvetta Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja sen lähialueilla. Matkailun kysyntä on jakautunut melko epätasaisesti maan alueille, sillä Lappi ja pääkaupunkiseutu rohmuavat suurimman osan ulkomaalaista turisteista. Tämä tuo lisää haasteita esimerkiksi muun Suomen markkinointiin matkailualalla. Lapin ja pääkaupunkiseuden suosiosta kertoo se, että pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisiä yöpyi vuonna 2017 2,9 miljoonaa henkilöä ja Lapissa 1,5 miljoonaa. Seuraavaksi suurin yöpymiskohde oli Varsinais-Suomi, jossa yöpymisiä oli vajaat 300 000. Yhteensä Lapin ja Uudenmaan alueet kattoivat 67 prosenttia koko Suomen ulkomaisista yöpymisistä.

Matkailun huippuvuosi

Matkailun huippuvuosi Suomessa oli vuosi 2017, jolloin matkailun osalta poksahti rikki lukuisia ennätyksiä. Tuolloin ulkomaalaisia matkailijoita yöpyi Suomessa 6,7 miljoonaa henkilöä, joka on 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tulos ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen vuoteen 2016, sillä tilastointimenetelmää oli hieman muutettu vuoden 2017 alusta alkaen. Tämän seurauksena kasvusta pitäisi vähentää noin 2,5 prosenttia. Jos ulkomaisten yöpymisten lisäksi mukaan otetaan myös kotimaiset, kasvaa lukumäärä 21,9 miljoonaan. Kyseessä oli Suomen historian ensimmäinen vuosi, kun ulkomaalaisten yöpyjien määrä oli yli 30 prosenttia kaikista tilastoiduista yöpyjistä. Painopiste on silti edelleen kotimaan-matkailussa. Samana vuonna erityisesti vapaa-ajan matkustus kasvoi, sillä sitä tehtiin 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Aikaisempina vuosina kasvu on ollut useimmiten neljän prosentin luokkaa. Myös työmatkojen määrä kasvoi, sillä niiden osalta vastaava lukema oli 13 prosenttia. Kaksi kolmasosaa yöpyjistä oli vapaa-ajan matkalla ja työmatkalla yksi kolmasosa. Vapaa-ajan matkustus on luonnollisesti kaikkein yleisintä kesän ja talven aikana, kun taas työmatkutuksessa suositaan kevättä ja syksyä.

Matkailu ja työpaikat

Sitä mukaa, kun matkailu lisääntyy, kasvavat myös työllistymismahdollisudet matkailualalla. Vuonna 2016 noin 140 000 henkilöä sai toimeentulonsa matkailun parista. Matkailuala työllistää erityisesti nuoria, joiden osuus alan työntekijöistä on noin 30 prosenttia. Tulevaisuudessa luku tulee vielä kasvamaan. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että matkailualalle odotetaan aukenevan paljon uusia työpaikkoja. Vuoteen 2025 mennessä matkailualan työpaikkojen lukumäärän ennustetaan kasvavan 40 000 uudella työpaikalla. Kaikkein eniten työllistää ravitsemistoiminta, jonka osuus on lähes puolet koko matkailualan työllisyydestä. Toiseksi suurin työllistäjä on henkilöliikenne, joka työllistää 25 prosenttia matkailualalla työskentevistä henkilöistä. Muita työllistäviä toimialoja ovat kulttuuri-, urheilu- ja virkistysala (15 prosenttia) sekä majoitustoiminta (11 prosenttia).