Markkinointi ratkaisee

Kun Suomea markkinoidaan matkailukohteena, esille pyritään tuomaan sen ainutlaatuiset piirteet. Luontoa, sen puhtautta, hiljaisuutta ja kauneutta käytetään paljon hyödyksi markkinoinnissa. Etenkin markkinoinnin visuaalista puolta elävöitetään usein kuvilla suomalaisesta luonnonmaisemista. Lisäksi luonnon rentouttavaa vaikutusta mainostetaan, ja esimerkiksi mökkeilystä, saunasta, hyvinvointipalveluista ja luonnonantimista kerrotaan kohdehenkilöille. Myös luonnon tarjoamat seikkailuelämykset, kuten veneilyretket ja koirasafarit, ovat suuressa roolissa. Toisaalta esille pyritään nostamaan myös suomalaista kulttuuria taiteen ja tekniikan innovaatioiden muodossa. Vaikkapa suomalainen design, metallimusiikki, joulupukki ja festivaalit ovat asioita, joilla ulkomaalainen yritetään saada kiinnostumaan Suomesta. Markkinoinnissa Suomesta halutaan luoda vastakohtien maa. Itä–länsi -asetelmalla sekä vuodenaikojen esiin nostamisella Suomi-kuvaan saa kontrastia, joka lisää maan kiinnostavuutta. Lisäksi Suomea markkinoidessa puhutaan suomalaisista arvoista, kuten rehelllisyydestä, luottamuksesta, turvallisuudesta ja sisusta.

Kohteita useita

Kohderyhmä vaikuttaa siihen, mitä puolia Suomesta tuodaan pinnalle kussakin kontekstissa. Visit Finlandin vuoden 2017 matkailututkimuksessa selvitettiin, mitä Suomeen tulevat turistit haluavat Suomen-matkaltaan. Esiin nousi kuusi erilaista asiakasryhmää, joiden perusteella määritellään myös markkinoinnin kohderyhmät. Tutkimuksessa selvinneet ryhmät olivat luonnon ihmeiden metsästäjät, luontonautiskelijat, aktiiviset seikkailijat, ”suomalainen luksus”, city-breikkaajat ja aitouden etsijät. Eri kohderyhmien jäsenille markkinoidaan matkailua Suomen eri osissa. Markkinoinnissa Suomi matkailumaana on jaettu neljään erilaiseen alueeseen: Helsinkiin, Lappiin, Järvi-Suomeen sekä rannikko- ja saaristoalueisiin. Näita alueita markkinoidaan tuomalla niiden erityispiirteet esiin. Myös kohderyhmä huomioidaan. Esimerkiksi ”luontonautiskelijalle” markkinoidaan todenäköisemmin Järvi-Suomea kuin Helsinkiä.

Ulkomaalaisten Suomi-kuvaa muokataan ja vahvistetaan monin keinoin. Esimerkiksi digitaalisia ja sosiaalisen median kanavia käytetään laajasti apuna markkinoinnissa. Erilaiset sivustot tarjoavat tietoa niin kotimaisille matkailualan toimijoille kuin ulkomaisille matkanjärjestäjillekin. Tärkeää on sivustojen monikielisyys, jotta tieto on helposti tavoitettavissa ympäri maailmaa. Myös suoraan yksittäisille matkaajille on sivustoja, joista löytää erityyppisiä matkavaihtoehtoja henkilön oman kiinnostuksen mukaan. Sosiaalisessa mediassa pääosassa on inspiraation herättäminen ja Suomen tunnettavuuden lisääminen. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa matkailualan yrityksille oivan alustan markkinoida omaa toimintaansa. Suomeen järjestetään vuosittain myös ilmaisia mediamatkoja muun muassa toimittajille ja bloggaajille. Niiden tarkoituksena on, että esimerkiksi matkalta kirjoitetut blogitekstit houkuttelevat muita turisteja maahan. Mediamarkkinoinnin ohella kansainväliset kampanjat ja tapahtumat ovat osa Suomen markkinointia matkakohteena. Kotimaassa ja ulkomailla järjestettävissä seminaareissa ja verkostoitusmistilaisuuksissa matkailualan ammattilaiset pääsevät luomaan uusia kontakteja asiakkaihin. Ulkomaalaisia alan ammattilaisia tuodaan joka vuosi Suomeen tutustumismatkan merkeissä. Matkoilla tutustutaan suomalaisuuden elementteihin ja solmitaan yhteistyökuvioita.

Suomessa markkinointiin panostaminen on erityisen tärkeää, sillä maa tunnetaan kansainvälisesti yhä melko huonosti. Laadukkaasti toteutettu markkinointi voi kompensoida esimerkiksi Suomen sijainnista johtuvia haittapuolia. Suomen syrjäinen sijainti haittaa muun muassa Keski-Eurooppaan kohdennettuja markkinoita. Keskieurooppalaiset käyttävät autoa ahkerasti matkustusvälineenä, mutta Suomeen matkustaessa pitäisi käyttää laiva- tai lentoliikennettä. Tästä syystä Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska saa osakseen Suomea reilusti enemmän turisteja. Monet ajattelevat kaikkien Pohjoismaiden olevan melko samanlaisia, ja tekevät matkapäätöksen sitten sen perusteella, minne pääsee helpoiten. Keski-Euroopassa kesälomat ovat lisäksi myöhempään kuin Suomessa, joten matkailumahdollisuudet ovat suppeammat syksyllä. Monet matkailualan kesätyöntekijät kiiruhtavat opiskelemaan silloin, kun matkailukausi on parhaimmillaan. Suomen suosiota syövät lisäksi kalliit hinnat ja etenkin alkoholijuomien korkea hintataso.